Suomalaista peruskoulua on rakennettu yli neljänkymmenen vuoden ajan. Vuodesta 1998 sitä on kehitetty kohti yhtenäistä perusopetusta. Uusimmassa Opetussuunnitelmien perusteissa keskeiseksi periaatteeksi on nostettu oppilaan ehyt ja yksilöllinen opinpolku koko peruskoulun ajaksi. Peruskoulun luokista 1–9 on haluttu luoda yhtenäinen kokonaisuus, jota pedagogiset ratkaisut tukevat. Meneillään olevassa peruskoulu-uudistuksessa korostetaan pedagogisesti eheyttäviä ratkaisuja. Tässä teemahaastattelututkimuksessa tarkastellaan yhtenäistä perusopetusta luokanopettajien näkökulmasta ─ miten yhtenäisessä perusopetuksessa on onnistuttu luomaan yhdenvertaiset ja opetusta eheyttävät käytänteet tasapuolisesti kaikille oppilaille ja opettajille.Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa alakoulun luokanopettajaa ja tarkoituksena oli löytää heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään yhtenäisen perusopetuksen käytänteistä ja ratkaisuista. Haastatteluaineistoa analysoitiin pääosin teemoittelemalla. Ensimmäisessä teemassa tarkasteltiin yhtenäisen perusopetuksen vaikutuksia luokanopettajan toimenkuvaan. Toisessa teemassa keskityttiin oppilaan ehyen opinpolun kontekstiin. Kolmannessa osiossa keskityttiin siihen, miten yhtenäisen perusopetuksen paradigma on toteutunut sekä tarkasteltiin tutkimuskouluja oppivan organisaation näkökulmasta. Yhtenäinen perusopetus ei ollut tuonut merkittävää muutosta luokanopettajien toimenkuvaan. Oppilaan ehyelle opinpolulle tutkimusaineistosta löytyi useita toimivia tukirakenteita. Yhtenäisen perusopetuksen paradigma nähtiin pääosin toteutumattomana ja jonkin verran epärealistisena haaveena. Yhtenä kompastuskivenä pidettiin reflektiivisen vaiheen vähäisyyttä kouluyhteisöjä kehitettäessä.
展开▼