Rajavartiolaitoksessa siirryttiin kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään vuoden 2011 alussa. Organisaatiorakenteenmuutoksessa raja- ja merivartioalueet poistuivat ja raja- ja merivartioasemat toimivatnykyään suoraan vartioston komentajan alaisuudessa. Muutoksen tavoitteena oli kohdentaahenkilöstöä operatiiviseen toimintaan.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten rajavartioaseman päällikön johtamistoiminta onmuuttunut vuoden 2011 alusta siirryttäessä uuteen kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään. Tutkimuksessatarkastellaan rajavartioaseman päällikön johtamistoimintaa johtamisen nelikentän japäällikön toimintakyvyn kautta. Tutkimus on tehty Lapin rajavartiostossa, joka on rajavartiolaitoksenpainopistealueen ulkopuolinen rajavartiosto.Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa on käytettyfenomenografiaa. Fenomenografialla pyritään saamaan esille tutkittavaan ilmiöön (rajavartioasemanjohtaminen) liittyvien erilaisten käsitysten ja kokemusten kirjo. Tutkimuksen pääaineistonaovat rajavartioasemien päälliköille tehdyt teemahaastattelut.Kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään siirtyminen ei itsessään ole vaikuttanut merkittävästi rajavartioasemanjohtamiseen. Muutoksen mukana käyttöön otetulla kenttä- ja tilannejohtojärjestelmälläon ollut suurin vaikutus johtamistoimintaan. Rajavartioaseman päällikkö ei enää sitoudu päivittäiseenoperatiiviseen johtamiseen johtokeskuksen vastatessa siitä. Rajavartioalueen lakkauttamisenmyötä osa sen tehtävistä on siirtynyt rajavartioasemien hoidettavaksi. Nämä tehtävät eivät kuitenkaankuormita liikaa rajavartioasemaa tai sen päällikköä. Uudet tehtävät lisäävät kiinnostusta jamotivaatiota työtä kohtaan.Siirtyminen kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään onnistui hyvin. Osa rajavartioasemien päälliköistäoli mukana muutoksen suunnittelussa, mikä osaltaan helpotti uuteen johtamisjärjestelmäänsiirtymistä. Lapin rajavartiostossa olisi oltu valmiita tähän muutokseen jo useita vuosia aiemmin.Rajavartioalueet olivat turha ja työllistävä porras. Enää ei tarvitse tehdä kaksinkertaista työtä.Rajavartioaseman päällikön johtamistoimintaa selkeyttävät vastuu sekä yksi toimintalinja. Hänentulee kyetä toimimaan itsenäisesti ja tekemään omia ratkaisuja. Lähin esimies on kauempana jayhteydenoton kynnys on korkeampi. Aiemmin rajavartioalueelta oli mahdollista saada tukea johtamistoimintaan.Päällikön päätehtävä on toimia henkilöstöjohtajana. Hänen tulee olla ammattitaitoinen, luotettava,tasapuolinen, alaiset huomioon ottava ja kenttätyöhän aktiivisesti osallistuva johtaja. Johtajaksikoulutetaan ja esimieheksi kasvetaan. Hyvällä esimiehellä on paljon kokemuksen tuomaa ammattitaitoa,jota myös alaiset arvostavat. Tulevaisuudessa korostuu ammattitaidon merkitys niin johtajienkuin henkilöstönkin osalta. Henkilöstövalinnoissa tulee ottaa huomioon koulutuksen lisäksimyös henkilön kokemus erilaisista työtehtävistä.Hyvällä johtajalla tulee olla kyky hyödyntää monipuolisesti alaistensa ammattitaitoa. Hänen tuleemyös pyrkiä tukemaan alaisiaan ammattitaidon kehittymisessä. Lapin rajavartioston yhtenä haasteenaja kokemuksen osalta vahvuutena on henkilöstön korkea keski-ikä. Viime vuosien aikana ontapahtunut paljon muutoksia ja tapahtuu edelleen. Tulevat muutokset vaikuttavat aiempaa enemmänja rajavartioaseman päällikön tulee olla kykenevä muutosjohtamiseen.Lapin rajavartioston toiminta-alue on hyvin laaja. Jatkuva viranomaisten määrän vähentyminenpakottavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön niin rajavartioston sisällä kuin muidenkin viranomaistenkanssa. Tiivis yhteistyö takaa, että vähenevillä resursseilla kyetään toimimaan tehokkaasti. Rajavartioasemanpäällikkö vastaa omalla alueellaan yhteistyöstä. Yhteistyötä helpottaa oman alueen jasiellä toimivien ihmisten tunteminen.
展开▼
