Kehittyneitä tuotekustannuslaskentajärjestelmiä koskeva kirjallisuus on toistaiseksi vajavaista huolimatta siitä, että järjestelmien käyttö organisaatioissa on yleistynyt. Pääasiassa käytön kasvua ovat edistäneet muutokset organisaatioiden ulkoisissa ja sisäisissä toimiympäristöissä. Kirjallisuus on toistaiseksi keskittynyt vahvasti tulkintaeroihin kehittyneen kustannuslaskentajärjestelmä -termin määritelmissä. Aiheen käytännöllinen tutkimus esimerkiksi tekijöistä, jotka vaikuttavat kustannuslaskentajärjestelmän käytettävyyteen, on jäänyt toissijaiseksi. Esimerkiksi järjestelmän käyttötarkoituksen vaikutuksia kustannusdatalle asetettuihin vaatimuksiin on tutkittu hyvin puutteellisesti. Paikatakseen olemassa olevaa tutkimusaukkoa, diplomityössä tutkittiin A.) miten käyttötarkoitus vaikuttaa tuotekustannuslaskentajärjestelmälle (informaatiolle) asetettuihin vaatimuksiin ja B.) vaatimusten vaikutusta edelleen kustannuslaskentajärjestelmässä tehtyihin rakenteellisiin valintoihin. Tutkimus suoritettiin intervention sekä kyselytutkimuksen yhdistelmänä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Työn tuloksina todettiin, että case-yrityksellä on käytössään kehittynyt tuotekustannuslaskentajärjestelmä, jonka pääasiallisia käyttötarkoituksia ovat tuotantopäätökset, myynnin ohjaus sekä asiakkuuksien johtaminen. Tutkimuksessa kartoitettiin järjestelmän käyttötarkoitukset ja informaatiovaatimukset käyttäjäryhmittäin. Keskeinen löydös oli, että edellä mainituilla tekijöillä oli todellinen vaikutus järjestelmässä tehtyihin suunnitteluvalintoihin. Koska käyttökonteksti on kuitenkin merkittävä tekijä kustannuslaskentajärjestelmän suunnittelussa, ei yhdessä yrityksessä suoritetun case-tutkimuksen pohjalta ole validia luoda koko teoriaa koskevia yleistyksiä. Työn johtopäätöksenä luotiinkin ennen kaikkea viitekehys, joka mahdollistaa ennakkoon määritettyjen käyttötarkoitusten huomioon ottamisen tuotekustannuslaskentajärjestelmän suunnittelussa yrityskohtaisessa toimintaympäristössä.
展开▼
