People’s Relationship with Energy: How to Build Value on Energy Consumption Monitoring with Service Design - A Case on District Heat Monitoring Service by Helsingin Energia

摘要

Tämä lopputyö tutkii mahdollisuuksia rakentaa lisäarvoa tuovia palveluita palvelumuotoilun avulla, kestävän kehityksen ja lisääntyvien energiatehokkuuden vaatimuksien kontekstissa. Helsingin Energialle toimeksiantona tehdyn lopputyön tarkoituksena on löytää uusia mahdollisuuksia ja keinoja tällä hetkellä Helsingin Energian kaukolämmön asiakkaille tarjottavan lämpöenergian kulutuksen seurantapalvelu Sävelplussan kehittämiseksi. Lopputyön viitekehyksenä toimii Tekesin rahoittama ja Living Places- tutkimusryhmän Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa koordinoima Lähiö 2072- yhteishanke. Lopputyö kartoittaa olemassa olevia, energiatehokkuuteen tähtääviin säännöksiin perustuvia ja energian loppukäyttäjille tähdättyjä älykkäässä energianmittauksessa ja energiapalveluissa sovellettuja menettelytapoja ja niihin liittyviä ongelmia. Lopputyö etenee energiapalveluiden ja älykkään energianmittauksen loppukäyttäjien todellisia tarpeita kartoittavalla tutkimuksella, jonka tulosten perusteella ehdotetaan vaihtoehtoa aiemmin ongelmallisiksi tunnistetuille menettelytavoille. Tarpeiden kartoitus toteutetaan esimerkkitapauksen, Sävelplus- seurantapalvelun ja asunto-osakeyhtiö Kaarikuja viiden, Mellunkylässä Helsingissä sijaitsevan asuinyhteisön, avulla. Asiakas- ja käyttäjälähtöiset tarpeet tunnistetaan ja niiden pohjalta suositukset eli palvelun kehityssuunnat ja suunnittelun suuntaviivat laaditaan. Laadittujen kehityssuuntien ja suunnittelun suuntaviivojen onnistuneisuutta lisäarvoa tuottavana vaihtoehtona peilataan aiemmin ongelmallisiksi tunnistettuihin menettelytapoihin. Lopputyö on laadullinen muotoilun tutkimus ja metodiksi on valittu osallistava toimintatutkimus, jossa yhdistyvät osalllistavan muotoilun lähestymistapa ja toimintatutkimuksen prosessi. Tutkimuksen toteutuksessa on hyödynnetty palvelumuotoilua tukevia tekniikoita, joista merkittävin on haastattelutyökaluiksi rakennetut prototyypit. Merkittävimpinä tuloksina lopputyö esittelee, miten tällä hetkellä energian loppukäyttäjiin sovelletut, usein kustannustehokkuuteen ja normatiivisiin viesteihin perustuvat menettelytavat eivät välttämättä tuo energiapalveluihin lisäarvoa. Esimerkkitapauksen kautta esitetty vaihtoehto ehdottaa uudenlaista sisältöä ja toimintoja, jotka tähtäävät parempaan, palvelun eri osapuolten eli toimijoiden välillä vallitsevaan näkyvyyteen, toimijoiden parempaan mahdollisuuteen toimia itsenäisesti energiatehokkuuden suhteen, sekä toimijoiden parempaan mahdollisuuteen ennakoida lämpöenergian kulutukseen vaikuttavia energiaremontteja pitkällä tähtäimellä. Esimerkkitapauksen avulla laaditut palvelun kehityssuunnat ja suunnittelun suuntaviivat esitetään käytettäväksi Helsingin Energian tuote- ja palvelukehityksessä, ja niiden todetaan olevan keino tuoda lisäarvoa energian loppukäyttäjälle Sävelplus- energian seurantapalvelun tapauksessa.