Tutkielman tavoitteena on selvittää, tuottaako sijoittajasuhdefunktio tietoa strategisen päätöksenteon tueksi sekä millaista merkitystä tällaisella tiedolla on. Sijoittajasuhdefunktio on kehittynyt kohti kaksisuuntaisuutta sijoittajien aktivoitumisen myötä, mutta saatava tieto on nähty pääasiassa palautteena yrityksen toiminnasta. Tutkielmassa kartoitetaan tarkemmin sijoittajasuhdefunktion tiedon luomisen prosesseja sekä tiedon laatua. Lisäksi selvitetään, millaista merkitystä sijoittajasuhdejohtajat ja talousjohtajat näkevät sijoittajasuhdefunktion tuottamalle tiedolle. Tutkimuksen pohjana on käytetty Nissenin, Kamelin ja Senguptan (2000) kehittämää tiedon elinkaarimallia. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemästä pörssiyhtiöstä sekä sijoittajasuhdejohtaja että talousjohtaja. Yhdessä yrityksessä sama henkilö hoitaa samoja tehtäviä. Yhteensä haastatteluja on 13. Haastattelut on tehty aikavälillä marraskuu 2012 - helmikuu 2013. Tutkimuksessa sijoittajasuhdejohtajat nähdään tiedon tuottajina, prosessoijina ja välittäjinä ja talousjohtajat tiedon käyttäjinä. Tästä syystä haastateltavien kysymykset ovat olleet hieman toisistaan poikkeavat. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua, jossa haastattelu perustuu teemakysymyksiin, joita syvennetään erinäisillä jatkokysymyksillä. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt teorialähtöistä sisältöanalyysiä. Olen analysoinut haastateltavien vastauksia ja käsitellyt niitä tiedon johtamisen prosessimallin osa-alueiden mukaisesti. Tulosten mukaan sijoittajasuhdefunktio tuottaa tietoa strategisen päätöksenteon tueksi. Tämä rooli on lähinnä strategista päätöksentekoa tukeva, ei niinkään ohjaava. Sijoittajasuhdefunktion tuottamasta tiedosta voidaan erottaa kolme tärkeää osa-aluetta, jotka ovat sijoittajien palaute ja näkemykset, markkina- ja kilpailijatieto sekä analyytikoiden konsensusraporttien välitys ja tulkinta. Sijoittajat ja analyytikot ovat hyvin perehtyneitä markkinoihin, ja heidän näkemyksensä markkinoiden kehittymisestä koettiin tästä syystä tärkeäksi, koska tällaista tietoa on vaikea saada muualta. Lisäksi heiltä saa palautetta yrityksen suoriutumisesta. Vaikka useassa yrityksessä kilpailija- ja markkinatietoa kerää business intelligence -osasto, nähtiin sijoittajasuhdefunktion rooli myös tärkeäksi tiedon tuotannossa, koska IR myös prosessoi ja analysoi kilpailija- ja markkinatietoa eri näkökulmasta. Analyytikkojen raportit ja muut selvitykset ovat tärkeitä, koska ne ovat valmiiksi prosessoituja tuotoksia sellaiselta taholta, joka on perehtynyt yrityksen toimialaan. Tiedon luomisen prosessit ovat kuitenkin hyvin epämuodollisia ja vaihtelivat paljon yrityksistä liittyen. Tiedon välitys suullisesti koettiin tärkeänä, sillä sijoittajasuhdefunktion tuottama strategisesti merkittävät tieto koettiin pääasiassa heikkoina signaaleina.
展开▼
