Diplomityössä tutkitaan kotelomateriaalin vaikutusta kaiuttimen kykyyn toistaa ääntä. Tarkoituksena on selvittää, miten kivimateriaali soveltuu kotelomateriaaliksi. Tutkimusta varten hankittiin mallikaiutin, jonka pohjalta tehtiin prototyyppikotelo kivestä. Prototyypin materiaaliksi valittiin yksi kolmesta tutkittavasta kivilajista. Tätä valintaa varten kiville tehtiin moodianalyysi, jossa apuna käytettiin Pronyn menetelmää. Kivilevyjen moodikäyttäytymistä tarkasteltiin mittaamalla niiden kiihtyvyysvasteet ja analysoimalla näitä vasteita.Tutkimuksessa käytiin läpi myös kaiuttimen teoriaa, etenkin kaiutinkoteloon liittyvää teoriaa. Kokonaiskuvaa kaiuttimen toiminnasta tarkastellaan akustisen virtapiirianalogian avulla.Prototyypin materiaalia valittaessa ei moodianalyysistä juurikaan ollut apua, sillä kivilevyjen tulokset olivat hyvin samankaltaisia. Päätös materiaalista tehtiinkin tiheyden perusteella. Prototyypin ja mallikaiuttimen vertailu tehtiin vertailemalla kaiuttimien taajuus- ja tehovasteita sekä vertailemalla koteloiden kiihtyvyysvasteita. Suurta eroa kaiuttimien vasteissa ei ollut. Merkittävimmät poikkeamat syntyivät prototyyppikotelon etulevystä, jonka muoto poikkesi hieman mallikaiuttimen muodosta.Kaiutinkotelomateriaalina kivi on kuitenkin hyvä. Tosin kustannussyistä johtuen sitä kannattaa käyttää lähinnä vain arvokkaammissa kaiuttimissa, joissa kotelon hinta on järkevässä suhteessa muihin komponentteihin.
展开▼
