Tämä kandidaatintutkielma käsittelee Eurooppaan sijoittavien aktiivisten osakerahastojen sekäpassiivisten pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF:ien (Exchange-Traded Fund) suoriutumista.Tarkoituksena on selvittää, onko aktiivinen vai passiivinen sijoitustyyli toiminut paremminvaikeassa markkinatilanteessa euroalueella. Toisaalta tämän tutkimuksen tarkoituksena onmyös selvittää ovatko nämä rahastot onnistuneet tehtävässään eli aktiiviset rahastot alfantuottamisessa ja ETF:t vertailuindeksinsä seuraamisessa.Tutkielma keskittyy tarkastelemaan rahastojen sekä ETF:ien tuottojen lisäksi näidenriskikorjattuja tuottoja vuoden 2009 alusta vuoden 2014 loppuun. Kaikki tutkimuksessakäytettävät tuotot ovat tuottoja ennen kaupankäynti-, hallinnointi- ja muita kuluja.Tutkimusaineisto koostuu 17 osakerahastosta ja 17 pörssinoteeratusta rahastosta, joitavertaillaan rahastojen ja ETF:ien sijoituskohteiden perusteella muodostetuilla rahastopareilla.Tutkimustulokset ovat varsin selviä: Aktiiviset rahastot ovat tuottaneet tutkimusperiodillaselkeästi verrokkejaan paremmin sekä päihittäneet riskioikaistuilla tuotoilla mitattunapassiivisesti sijoittavat ETF:t. Ainoastaan kolme pörssinoteerattua rahastoa seitsemästätoistapäihitti aktiivisen vertailurahastonsa, ja näistä kolmesta ETF:stä vain yksi ylsi viiden parhaanrahaston joukkoon tuoton ja riskikorjattujen tuottojen mittareiden mukaan koko aineistoatarkasteltaessa.Vaikka pörssinoteeratut rahastot menestyivät selkeästi aktiivisia rahastoja huonommin,onnistuivat ne kuitenkin tehtävässään seurata vertailuindeksinsä tuottoja. TutkimusperiodillaEuroopassa on vallinnut yleinen epävakaus, finanssikriisin jälkimainingit, velkakriisinlevottomuus ja taloudellinen alakulo. Nämä tekijät ovat heijastuneet selkeästi isoa kuvaapeilaaviin indeksituottoihin, mikä on puolestaan mahdollistanut aktiivisille markkinatoimijoilleajan erottua ja tuottaa positiivista alfaa onnistuneilla aktiivivalinnoilla. Vaikeanmarkkinatilanteen voidaankin sanoa toimineen aktiivisijoittajan eduksi.
展开▼
