Aiheena yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa on ajankohtainen. Yhteistoiminnantarve on lisääntynyt ja sen muoto muuttunut yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksenvuoksi. Pelastusviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksenmukaiset toimintatapamalliteivät ole yksiselitteisiä ja tämän vuoksi yhteistoiminnan muotoja on tarpeellistaselventää myös johtamisen näkökulmasta.Tutkimus on kvalitatiivinen ja pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty hermeneuttistatutkimusmenetelmää. Lakien lisäksi erilaiset oppaat, asetukset ja käsikirjatovat antaneet tutkimukseen ne tosiasioihin perustuvat tiedot, mitkä ovat olleet tärkeitätutkimuksen rakenteen kannalta. Johtamiseen liittyvä kirjallisuus on toiminut perusteenavastauksen saamiseksi pääkysymykseen ja lisännyt ymmärrystä pelastustehtävien haasteisiinliittyen johtamisen näkökulmasta.Tutkimustyössä käsitellään ensisijaisesti sitä, millaisia pelastustehtävät ovat erityisestijohtamisen näkökulmasta. Pääkysymys on, mitä haasteita ja rajoituksia yhteistoimintapelastustehtävissä aiheuttaa johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymyksen käsittelynyhteydessä tutkitaan pelastustehtävien johtosuhteita, kun mukana on useita viranomaisia.Alakysymyksenä tutkitaan myös, mitä vaiheita pelastustehtäviin sisältyy.Puolustusvoimat osallistuu pelastustehtäviin pelastusviranomaisten pyynnöstä tai ennaltasovittujen sopimusten mukaisesti. Puolustusvoimien antama tuki voi olla esimerkiksi tehtäväntoteuttamiseen tarvittavaa erikoiskalustoa tai erikoisasiantuntijoita. Pelastustehtävissäjohtovastuu on käytännössä aina apua hälyttäneellä siviiliviranomaisella. Yhteistoimintaon välttämätöntä eri viranomaisten välillä ja sen tarkoituksen on tehdä toiminnasta tehokkaampaa sekä taloudellisesti kannattavampaa. Johtamisen kenttä viranomaisyhteistyönnäkökulmasta on haastava. Pelastustehtävien osalta rauhan ajan toimintaympäristössäjohtamisen nelikentän tarkastelussa painottuvat erityisesti johtajuus ja johtaminen.
展开▼