ISAF-operaation vaikutus Suomen Kansainvälisen Valmiusjoukon ase- ja ampumakoulutuksen kehitykseen 2009-2012

摘要

ISAF-operaatio on vuodesta 2002 käynnissä ollut, sotilasliitto NATOn johtama monikansallinenkriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. Suomi on osallistunut operaatioon joukkoja lähettävänäosallistujavaltiona operaation alusta alkaen.Suomen Kansainvälinen Valmiusjoukko (SKVJ) on Porin Prikaatissa toimiva joukkoyksikkö.Yksikössä palvelevat varusmiehet saavat palveluksensa aikana haastaviin kansainvälisiinrauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin tähtäävän koulutuksen. Vuonna 2009 ISAF-operaationsuomalaisosastoa vahvennettiin erillisellä vaalivahvennusosastolla, johon kuuluneen suojausjoukkueenhenkilöstö koostui pääasiassa SKVJ:ssa varusmiespalveluksensa suorittaneista reserviläisistäsekä SKVJ:n sopimussotilaista.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Afganistanin ISAF-kriisinhallintaoperaationvaikutukset Suomen Kansainvälisen Valmiusjoukon ase- ja ampumakoulutukseen aikavälillä2009-2012. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään millä tavoin ja kuinka tehokkaastikriisinhallintatehtävistä saadut kokemukset jalkautuvat Suomessa toteutetun koulutuksen tasalle.Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, aikaisemmasta tutkimusaineistosta, operaatioalueen toiminnasta laadituista raporteista sekä haastattelujen kauttakerätystä aineistosta. Tutkimus on tutkijan keräämään lähdeaineistoon perustuva tapaustutkimus.Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällön analyysia.Merkittävimmät kehittämiskohteet ase- ja ampumakoulutukseen liittyen todettiin operaatioalueellayksittäisen taistelijan aseenkäsittelyssä, varusteiden käytössä sekä pimeätoiminnassa.Kotimaan koulutuksessa todettuihin kehittämiskohteisiin vastattiin lisäämällä kehitettävienaihealueiden koulutuksen määrällistä osuutta, ja näin ollen siirtämällä koulutuksen painopistettäoperaatioalueen vaatimusten edellyttämään suuntaan.Nykyaikaisen toimintamallin mukaisesti kokemukset operaatioalueelta saadaan siirrettyä kotimaahanjopa muutaman viikon aikasyklillä. Tutkimuksen myötä tämä todettiin koulutuksenkannalta riittävän tehokkaaksi tiedonsiirroksi operaatioalueen ja kotimaan välillä