Puolustusvoimissa on käytössä johtajavalintamenettely, jolla valitaan aselajista riippumatta yhtenäisiin perustein aliupseerikurssi 1:ltä Reserviupseerikurssille komennettavat varusmiehet. Valintamenettely ei siis painota aselajikohtaisia vaatimuksia, jotka voivat aselajien välillä vaihdella paljonkin. Valinnat toteutetaan niitä varten laaditulla valintalomakkeella, joka sisältää kymmenen pisteytettävää kohtaa; peruskoe 1, peruskoe 2b, varusmiehen kuntoindeksi, sotilaan perustutkinto, sopivuus sodan ajan johtajaksi henkilökunnan arvioimana sekä varusmies johtajien arvioimana, vertaisarviointi, johtajatehtävärata, oppimis- ja suoriutumismotivaatio ja oma halukkuus johtajakoulutukseen. Tutkimukseen valikoitui näistä kohdista peruskokeet, sopivuus sodan ajan johtajaksi henkilökunnan arvioimana, johtajatehtävärata, oma halukkuus johtajakoulutukseen sekä lisäksi lomakkeen muodostamat kokonaispisteet. Tutkimuksen teoreettinen osuus rakentuu neljästä luvusta. Luku 2 tarkastelee menestymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat oppiminen ja oppimiskäsitys, maailmankuva, arvot ja asenne sekä motivaatio. Luvussa 3 esitellään tulenjohtajan tehtävät ja suoritusvaatimukset, luvussa 4 tarkastellaan aliupseerikurssin johtajavalintoja ja luku 5 käsittelee Reserviupseerikurssia. Työ on luonteeltaan kuvaileva ja vertaileva kvantitatiivinen poikittaistutkimus. Tutkimuksella on tarkoitus vastata kahteen samanarvoiseen kysymykseen, ”Millainen on aliupseerikurssin tulenjohtajavalinnoissa menestymisen yhteys reserviupseerikurssin tulenjohtolinjan loppupisteisiin” sekä ”Millainen on aliupseerikurssin tulenjohtajavalinnoissa menestymisen yhteys reserviupseerikurssin tulenjohtolinjan eri oppiaineiden lopullisiin arvosanoihin”. Yhteyksien selvittämiseksi käytettiin tilastollisia menetelmiä. Aineiston analyysiin käytettiin korrelaatiota ja varianssianalyysia, jota tuettiin Scheffen post hoc –testillä. Aineiston tarkastelu ja analyysit suoritettiin SPSS for Windows 11.5 –ohjelmalla. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui Reserviupseerikurssin 229 tulenjohtolinjan suorittaneista (N=91). Tutkimuksessa selvisi, että aliupseerikurssin johtajavalinnoilla oli vaihtelevasti yhteyttä Reserviupseerikurssin tulenjohtolinjalla menestymiseen. Tutkimuksessa löytyi sekä positiivista että negatiivista yhteyttä, mutta yhteys oli heikkoa. Tuloksissa tilastollisesti merkitsevä yhteys valintalomakkeen kohdista Reserviupseerikurssilla menestymiseen oli vain peruskoe 1:llä. Auk 1:n loppupisteillä oli tilastollisesti merkitsevää yhteyttä liikunnan arvosanaan.
展开▼
机译：国防军有一个领队选拔程序，无论使用哪种武器，选拔应征入伍的应征者均应从一等军官课程调到后备军官课程。因此，选择程序并未强调每种武器的要求，每种武器的要求差异很大。选拔将在为他们准备的选拔表格上进行，其中将包含10分。基本测试1，基本测试2b，应征者的身体素质指数，士兵的大学学历，由工作人员评估的应征者和作为战时领导者的适合性，经经理评估的应征者，同伴评估，管理职业道路，学习和绩效动机以及领导培训的意愿从这些观点中，选择了基础考试进行研究，由参谋人员评估是否适合担任战争中的领导者，管理人员的职业道路，自己领导领导能力培训的意愿以及表格所形成的总分。研究的理论部分建立在四个章节上。第2章介绍了有助于成功的因素，包括学习和对学习的感知，世界观，价值观和态度以及动力。第3章介绍消防长官的职责和绩效要求，第4章讨论非士官课程的领导力选择，第5章讨论后备军官课程。这项工作本质上是描述性和比较性定量横截面研究。该研究的目的是回答两个等效的问题，即``非士官课程消防部门选择成功与预备役人员课程管理线端点之间的联系是什么''和``非士官课程消防部门选择成功与预备役人员消防部门学科的最终成绩之间的关系是什么''。使用统计方法确定连接。在Scheffe post hoc检验的支持下，将相关性和方差分析用于数据分析。使用Windows 11.5的SPSS进行数据审查和分析。该研究的经验材料包括完成后备军官课程229条消防线的人员（N = 91）。研究发现，选拔非军官的官员在火警指挥线的后备军官课程的成功程度不同。该研究发现正面和负面关联，但关联较弱。结果表明，选拔表上的项目与基本测试1中的预备役官课程的成功之间只有统计上的显着关系。 Auk 1的终点与运动程度具有统计学意义。
展开▼
