Kerailyn, metsastyksen ja kalastuksen merkitys Yla-Lapin kuntien kotitalouksille

摘要

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittaa kerailyn, metsastyksen ja kalastuksen merkitysta Yla-Lapin kuntien - Enontekion, Inarin ja Utsjoen - kotitalouksille keskimaarin vuosina 2000-2002. Erityisesti haluttiin selvittaa kuntien valisia eroja naiden luontaiselinkeinojen kayttamisessaTutkimusaineisto kerattiin postikyselyna loppuvuodesta 2004.Vastausprosentiksi saatiin 36. Marjojen ja sienien kerailya harjoittavien kotitalouksien osuus oli 76%, metsastysta harjoittavien 48% ja kalastusta harjoittavien69%Yla-Lapin kotitalouksista. Kaikkia kolmea luontaiselinkeinoa harjoitti 40% Yla-Lapin kotitalouksista. Kuntien valilla ei ollut selkeita eroja naiden osuuksien suhteen. Hilla ja puolukka olivat kerailytuotteista suosituimmat niin kerayskohteina kuin kerays maar iltaan kokoYla-Lapissa. Riekko oli puolestaan selvasti tarkein riistakohde. Enontekion kotitaloudet erottuivat muiden kuntien kotitalouksista keskimaarin suuremmilla marjamaarilla ja riekkosaaliilla seka niiden myyntia harjoittavien kotitalouksien suuremmalla osuudella. Inarissa myyntituloja saavien kotitalouksien osuus oli kunnista pienin niin kerailyssa, metsatyksessa kuin kalastuksessa. Inarissa myos riekkosaaliin myyntia harjoittavien kotitalouksien osuus oli pienin. Utsjoella kalansaaliinmyyntia harjoittavien kotitalouksien osuus oli kunnista suurin. Valtaosa (86%) Inarin kotitalouksista ilmoitti, ettei edes kaikkien luontaiselinkeinojen harjoittaminen lisannyt kotitalouden bruttotuloja. Ero Enontekioon (68%) ja Utsjokeen (67%) oli selva. Luonnontuotteilla on kuitenkin suuri merkitys kotitalouksien omassa kaytossa. Kuntien valiset erot selittynevat luonnonkayttokulttuurien ja luonnonolojen eroilla. Tutkimus on osa "Yla-Lapin metsien kestava kaytto"-hanketta, jossa selvitetaan luonnon kayttoon perustuvien elinkeinojen ja maankayttomuotojen valisia suhteita Yla-Lapissa.